Kiinnostaako Tukkutorin ja Teurastamon tulevaisuus? Tule mukaan tulevaisuuspäiviin!

Tervetuloa kokemaan ja keskustelemaan, miltä Tukkutorin tulevaisuus voisi näyttää ja kertomaan, miten erilaiset tulevaisuuden kulut vaikuttaisivat sinuun. Helsingin Kaupunkitilat Oy ja Helsingin kaupunki kutsuvat kaikki alueen kehittämisestä kiinnostuneet mukaan pohtimaan alueen kehityssuuntia. 

Tulevaisuuspäivät järjestetään Teurastamolla: 

To 16.11. klo 14-16  

Ti 21.11. klo 17-19 

Osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista. Voit tulla paikalle vain piipahtamaan tai syventymään keskusteluun. 

Tila sijaitsee Teurastamon päärakennuksen R1 lisäsiivessä, löydät sen kävelemällä Teurastamon portilta (Työpajankatu 2) Helsingin Kahvipaahtimon ohi pohjoiseen päin.  Tila avautuu samalla vuokrattavaksi. 

Tilaisuuksissa työskennellään havainnollistavien tulevaisuuskuvien parissa. Mitä myönteisiä ja kielteisiä tunteita tulevaisuuskuvat herättävät? Mitkä ovat toivottavia ja epätoivottavia kehityskulkuja alueella ja miten ne vaikuttaisivat sinuun? Mitkä rohkeat ideat saisivat nykäistyä toivotun tulevaisuuden liikkeelle jo nyt?  

Helsingin Kaupunkitilat Oy ja Helsingin kaupunki valmistelevat yhteistyönä visiota ja suunnitteluperiaatteita, joissa hahmotellaan kokonaisvaltaisesti alueen kehittämismahdollisuuksia. Visiotyön käytännön toteutuksesta vastaa Motiva Services Oy. Tilassa esillä olevat tulevaisuuskuvat ovat valmistaneet kolme taiteilijaa, jotka ovat erikoistuneet spekulatiivisten tulevaisuuksien havainnollistamiseen. Teoksista vastaavat Auri Antinranta, Iiris Herttua ja Emilia Kiialainen. 

Tukkutorin visiotyön tuotosta pääset kommentoimaan alkuvuodesta 2024. Ilmoita kiinnostuksesi visiotyöhön, niin lähetämme sinulle tietoa visiotyön vaiheista. 

Tukkutorin alueen tulevaisuuskuvien muotoilijat: 

Emilia Kiialainen on kokenut muotoilija, jonka erityisosaamisalueita ovat tulevaisuusmuotoilu ja spekulatiivinen muotoilu; eli tulevaisuuksien luotaus ja konkretisointi eri menetelmin. Emilia tutki spekulatiivisen muotoilun tuomia hyötyjä organisaatioille lopputyönään Aalto yliopistossa ja toteuttaa spekulatiivisen muotoilun kokeiluja perustamansa Speculative Futures Helsinki yhteisön kanssa. Työssään kaupunkimuotoilijana Emilia pyrkii tuomaan osallistavaa tulevaisuusmuotoilua osaksi kaupunkisuunnittelun arkea. Emilia haluaa tuoda ihmiset keskiöön ennakointiin ja ennakoinnin ihmisten kokemuspiiriin ja ulottuville. ”Tulevaisuuskeskustelu mielestäni kaipaa lisää puhetta teemoista kuten yhteisöllisyys, yhteisöjen resilienssi, tulevien sukupolvien ylitse ulottuva kestävyys, intuitio, luovuus ja inhimillisyys sekä hyvinvointi. ” 

Auri Antinranta on futuristi, strateginen palvelumuotoilija, äänisuunnittelija ja muusikko. Hän on taiteellisessa työssään soveltanut ääni- ja mediataidetta menetelmänä erilaisten tulevaisuuskuvien konkretisoimiseen. “Missioni on demokratisoida teknologiakehitystä ja sitä kautta laajentaa tulevaisuusvaltaa.” Hän on muotoillut useita palvelu- ja tuotekonsepteja eri toimialoille Suomessa ja kansainvälisesti ja auttanut yrityksiä hiomaan strategisia toimintojaan vaihtoehtoisten tulevaisuuksien varalle. Yksi kohokohta Aurin uran varrelta on kansallisen tulevaisuuspäivän konsepti ja perustaminen yhdessä Minna Koskelon, Otto Tähkäpään ja Laura Pourun kanssa. Tulevaisuuspäivä palkittiin vuonna 2019 Vuoden ennakointiteko -palkinnolla, jonka myönsivät Valtioneuvoston kanslia, Työ- ja  elinkeinoministeriö, Opetushallitus ja Uudenmaan liitto. 

Iiris Herttua kestävään suunnitteluun erikoistunut muotoilija ja vaatesuunnittelija (TaM). Hän on työskennellyt kestävän muotoilun tutkimuksen, suunnittelun ja taiteen yhdistämisen kanssa. Leikkisyys ja mielikuvitus ovat Iiriksen supervoimia, ja hän työskentelee metaforien, tarinoiden ja merkitysten tasolla. ”Avainasemassa on kehittää yhteiskuntaa siihen suuntaan, että pystymme hahmottamaan ja hyväksymään erilaisia näkökulmia ja tulemaan toistemme kanssa paremmin toimeen. Ajattelen, että spekulatiivisella muotoilulla on valtava potentiaali kaivaa esiin näitä eri perspektiivejä; ihmisten syvimpiä toiveita, pelkoja ja tarpeita, joista voidaan pragmaattisesti punoa parempaa yhteiskuntaa, kaupunkeja ja alueita, joissa elämä tapahtuu. Siksi lähdin tähän visiotyöhön mukaan.”